Alpo

Finnish[edit]

Etymology[edit]

The standard vernacular form of Latin Albinus, partly merged with Germanic ( = Alvin). Sometimes also derived from Albert and Alfred.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈɑlpo/, [ˈɑlpo̞]
  • Rhymes: -ɑlpo
  • Syllabification(key): Al‧po

Proper noun[edit]

Alpo

  1. a male given name
    • 1959 Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla 1 (WSOY 1965), page 101:
      Toiseksi sinä muutat nimesi, etu- ja sukunimesi, suomalaiseksi. Albin-nimen saat pitää entiselläään, koska sille ei löydy suoraa vastinetta, koska tuo Alpo, jota jotkut suosittelevat ei ole luonteva.
    • 2011 Johanna Sinisalo, Enkelten verta, Teos, →ISBN (tr. by Lola Rogers 2014) pages 21-22:
      Kun Ari (jota, paradoksaalista kyllä, en taas oikein koskaan osaa nimittää "isäksi") kävi lomillaan Amerikasta, hän jaksoi aina kertoa satunnaisille kahvivieraille, että Alpo oli Amerikassa koiranruoan nimi.
      When Ari (whom I, paradoxically, have never managed to call Dad) came to visit from America he always managed to mention to people who happened to stop for coffee that in America Alpo is a brand of dog food.

Declension[edit]

Inflection of Alpo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative Alpo Alpot
genitive Alpon Alpojen
partitive Alpoa Alpoja
illative Alpoon Alpoihin
singular plural
nominative Alpo Alpot
accusative nom. Alpo Alpot
gen. Alpon
genitive Alpon Alpojen
partitive Alpoa Alpoja
inessive Alpossa Alpoissa
elative Alposta Alpoista
illative Alpoon Alpoihin
adessive Alpolla Alpoilla
ablative Alpolta Alpoilta
allative Alpolle Alpoille
essive Alpona Alpoina
translative Alpoksi Alpoiksi
instructive Alpoin
abessive Alpotta Alpoitta
comitative Alpoineen
Possessive forms of Alpo (type valo)
possessor singular plural
1st person Alponi Alpomme
2nd person Alposi Alponne
3rd person Alponsa

Related terms[edit]

Anagrams[edit]